Kannattavuuslaskennan ABC
Koulumatematiikalla ja nelilaskimella pärjää jo pitkälle, kun on tarve laskea yrityksen kannattavuusskenaarioita.
Maija-Leena Rissanen
Liiketoiminnan kehittämiseen erikoistuneen konsultin helmasynti lienee ainainen laskeminen ja asioiden mallintaminen. Lisäksi kun oma tausta on diplomi-insinöörin, niin ominaisuus on tiukassa ja automaattisesti aina aktiivisena. Jos istun jossain teatterissa tai muussa julkisessa paikassa, niin kohta olen rekisteröinyt kaikki säännölliset muodot ja laskenut siellä esiintyvät esineet ja objektit, tyyliin ”katossa oli 8 riviä kertaa 10 spottia”, ”seinillä akustisia levyjä kahdessa rivissä kussakin 3, paitsi viimeisessä vain 2”, ”tilaisuudessa oli 7 pöytää á 8 ja 3 pöytää á 5 henkeä”. Ehkä joku tunnistaa tämän itsessäänkin?
”Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan realistisesta ajattelusta ja skenaarioiden rakentamisesta. Yrittäminen pitäisi panna sanana pannaan ja puhua liiketoiminnan harjoittamisesta. ”
Bisneksen perustamisessa kannattavuuslaskelmat ovat a ja o
Miten tämä liittyy kannattavuuteen? NO, usein tulee mieleen eri yrityksissä ja varsinkin palvelua tarjoavissa ravitsemus- tai kauppaliikkeissä asioidessaan, että onkohan kukaan koskaan oikeasti sitä instanssia perustaessaan laskenut, millaista liiketoimintaa vaaditaan ko. instanssin ylläpitoon. Paljonko asiakkaita pitäisi olla, mikä olisi hyvä keskiostoksen koko, paljonko ovat kustannukset, ja ennen kaikkea saako tästä palkkaakin ja voiko maksaa veronsa ja eläkemaksunsa? Laskukoneena riittäisi ihan nelilaskin ja että osaa laskea vaikka %-laskuja esim. lainojen korkoja tai erilaisia leasingkuluja miettiessään. Istunkin joskus murheissani miettimässä jossain viehättävässä kahvilassa etukäteen suremassa, että tuskin tätä paikkaa on vuoden päästä, mikäli yrittäjä ei sitä harrastustoimintanaan tee.
Ei voi syyllistää etnisiä lounaspaikkoja, syrjäkylien sisustusliikkeitä tai pieniä kampaamoja lähiöissä, kaikilla näillä voi olla haasteita kannattavuuden kanssa, mutta ovat tarpeellisia yrittäjän työllistämiseksi. Etukäteen on myös vaikeaa ennustaa millaisen vastaanoton joku palvelu saa tai mikä on trendi ja muodissa esimerkiksi ruokailun suhteen. Ja ainahan voi olla eksynyt ravintolan keittiöön joku innovatiivinen superkokki, joka lumoaa keitoksillaan, niin että pieneen ravintolaan jonotetaan ja tullaan erikseen syömään kauempaakin. Myöskin monelle toimijalle verkkokauppa lisää mahdollisuuksia menestyä vaikka yritys olisikin kauempana fyysisistä asiakasvirroista.
Ja kyllähän isommassakin skaalassa mokataan. Hyviä huonoja esimerkkejä ovat erilaiset ostoskeskuskompleksit, joita pykätään isompien taajamakeskusten laitamilla oleviin asutuskeskuksiin tai pieniin kaupunkeihin. Usein sitten käy niin, että luontainen kato käy kauppapaikoissa vuoden kahden kuluessa ja paikalle jää ainoastaan ne kauppaliikkeet, joiden takana on iso ketjuliiketoiminta tappiollisten kauppapaikkojen kulujen absorbointikykyineen. Eikö kellään käynyt mielessä, että se suurempi taajamakeskus vetää asukkaat töihin päiviksi ja asutuskeskuksessa ei ole oikeasti riittävästi ostovoimaista asiakaskuntaa keskuksen aukioloaikana? Vuokrat, sähkö- ja lämmityskulut ja henkilökunnan palkkakulut juoksevat joka tapauksessa, vaikka ei olisikaan yhtään asiakasta tuomassa tuloa suurimman osan päivästä.
Oman tuote- ja palveluvalikoiman positiointi on ratkaisevaa liiketoiminnan onnistumiselle
Yksi haaste liiketoiminnan menestykselle voi liittyä tuote- tai palveluvalikoimaan. Esim. väärin arvioitu menekki, tuotteiden tunnettuvuus, hintataso, yleisesti sanottuna siis oman valikoiman positiointi voi olla pielessä. Ehkä ei ole riittävästi etukäteen kartoitettu, mikä sen alueen tai sijainnin ostajia kiinnostaa.
Seuraan itse kiinnostuneena esimerkiksi Keskon Hehkun toimintaa. Ohikulkiessani en ole koskaan nähnyt ensimmäistäkään asiakasta ko. liikkeessä. Uskoisin, että ketju on tutkinut tuotesektorinsa hyvin etukäteen ja lanseeranut kauppakonseptin tietoisesti, mutta joku asia on ehkä mennyt pieleen. Olisiko jollain lukijalla parempaa tietoa? Laitan itse hygienia- ja kosmetiikkatuotteisiin suunnitelmallisesti ja heräteostoina kuukausittain sievoisen summan, mutta ko. kaupassa olen pari kertaa käynyt vain ihmettelemässä.
Missä vika? Arvelisin yhden ongelman asiakasnäkökulmasta olevan esimerkiksi se, että tuotesarjat ovat pääsääntöisesti osastoa nevöhöörd. Moni sarja vaikuttaisi toki olevan trendin mukaisesti vastuullisia luontaistuotesarjoja tai muiden valtavirtabrändien ekotuotteita. Fiilis hyllyjä katsellessa on kuin olisi mennyt ihan uuteen maahan. Onhan se jännittävää, mutta vie ihan liian paljon aikaa perehtymiseen. Lisäksi jos – 50% alelaarissa joku koko kehon hoitovoidepullo alennuksen jälkeen maksaa edelleen 47 euroa, niin kyllä sieltä kohteliaasti kumarrellen poistuu lähikuppilaan ihmettelemään ja suuntaa vaikka Cittariin (tai mikä pahempi Keskolle -Prismaan) hakemaan sen kirotun rasvan kympillä tai kahdella.
Lyhyt oppimäärä kannattavuuslaskennasta
En kuitenkaan siis halua ampua alas kaikkea toimintaa ja yrittämistä tai uusien suuntien hakemista arvostelevilla kommenteillani.
Pointtini on, että liiketoiminnan suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen on riskinhallintaa. Kun tietoisesti toimii niin kuin toimii, voi omia yrittämiseen liittyviä riskejä ymmärtää ja hallita. Laskelmilla voi myös hakea rahoitusta toimintaansa ja kehittää sekä kasvattaa siitä kannattavaa. Toimintasuunnitelmilla ja sopivilla mittareilla voi mitata omaa onnistumistaan, ja tarvittaessa suunnata liiketoimintaansa uudelleen, mikäli tavoitteet eivät kohtuuajassa täyty.
Kannattavuuslaskelmat pitäisi olla jo kansalaistaito ja koulussa oppiaineena. Paras liiketalouden kurssini aikoinaan oli lyhyt oppimäärä erään työnantajani palveluksessa. Muistan tästä jotain 25 vuotta sitten käydystä kurssista hyvin vielä laskelman, joka siellä tehtiin. Kysymys kuului yksinkertaisesti: ” Miksi kampaaja hymyilee 9:nnen asiakkaan kohdalla todella leveästi?”
Oikeaa vastausta ei heti löytynyt. Mutta sitten avattiin case: haarukoitiin markkina (15000 asukkaan taajama), kilpailu (kolme muuta parturikampaajaa), palvelu (hiusten leikkuu), keskihinta (30 € -ok, silloin toki markkoja), mietittiin vuokrat, materiaalit, jne. Ja kun laskelmat tehtiin, niin todettiin, että 8 asiakasta vasta kattaa toiminnan kulut, eli breakeven-tilanne (ns kriittinen piste). Ja 9:s oli jo ns. palkkaa toimijalle.
Ei siis ole kyse rakettitieteestä, vaan realistisesta ajattelusta ja skenaarioiden rakentamisesta. Yrittäminen pitäisi panna sanana pannaan ja puhua liiketoiminnan harjoittamisesta.
PS
Laajempi oppimäärä kannattavuuslaskennasta pitää sitten sisällään esimerkiksi skenaarioiden rakentamisen osaamisen ja toimialatuntemuksen. Näissä osaava konsultti ja yritysneuvoja pystyy auttamaan aloittavaa tai kasvavaa yritystä! Tyypillisesti näitä tehdään osana liiketoimintasuunnitelmia.
Hyvän liiketoimintasuunnitelman tekemiseen voit tutustua: